(Julkaisen tässä muutaman vuoden takaisen, mutta ajankohtaisen, kolumnini kokeeksi.
Olen kirjoittanut juttuni kansainväliseen WordPressiin, joka on siirtänyt ne automaattisesti facebook-sivulleni. WordPress katkaisi jostain syystä pari päivää sitten yhteyteni ja on vaatinut salasanoja, joista minulla ei ole mitään tietoa; olen näet vanhuudenhöperö. Kokeilin taas pääsyä wordpressiin. Kas kummaa, se myönsi minulle YHDEN TUNNIN aikaa kirjoittaa….Tietoturva ilmeisesti suojelee minua omilta jutuiltani…Se saattaa olla hyvinkin aiheellista. Eihän sitä nyt mitä tahansa voi julkaista. No, yritän kuitenkin, sillä tunnin armonajalla, kun olen maksanutkin siitä, että jutut julkaistaan. )
*
Suomalaisista 10–15 prosenttia, noin puoli miljoonaa kansalaista on alkoholin suurkuluttajia, siis juoppoja. Alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat Suomessa syövän jälkeen työikäisten yleisin kuolinsyy.
Maailman terveysjärjestön mukaan alkoholin käytöllä on yhteyksiä ainakin 60 sairauteen: syöpiin, halvauksiin, haimatulehdukseen, masennukseen, pelkotiloihin.
Yli puoli miljonaa suurkuluttajaa kylvää perheissään ahdistusta, masennusta ja hätää. Vanhempien juopottelu saattaa lapsen häpeään ja epätoivoon, se saattaa johtaa elämänhalun katoamiseen, aineiden käyttöön ja tuhoon.
Joitain vuosia sitten Suomessa juotiin viinaa sataprosenttisena alkoholina 10,8 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Suomi on kännäreiden kotimaa.
Kesän jälkeen A-klinikan hoidossa oli koko kansan kirjo. Tärisevää naista ja miestä tuotiin Mersulla tai metrojunalla hoitoon kännikierteen katkaisemiseksi.
Hallituksesta kerrottiin jo vuosia sitten vakavalla naamalla, että ”kansalaiskeskustelusta välittyy hyvin se tieto, että alkoholin kulutus on kasvanut ja alkoholin aiheuttamat terveys- ja sosiaaliset haitat ovat lisääntyneet….Valtioneuvoston periaatepäätökseen kirjataan hallituksen poliittinen tahto…Hallitus laatii hallitusohjelman mukaisesti alkoholihaittojen ehkäisyä koskevan ohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen…”
No sittenhän kaikki on hyvin! Periaatepäätöksin kansa raitistuu. Hallitus unohti puheet oluen laimentamisesta, kaljaan pitääkin saada lisäprosentteja ja laatuviinejä pitää sada ostaa kotikunnasta. Se on tasa-arvoa, mikä on puolueille tärkeäpää kuin pienten ihmisten tasa-arvo!
Mediassa on pantu ilahtuneena merkille, että peruskoulun yläkoulun oppilaiden alkoholin käyttö on vähentynyt viime vuosina. Se on hienoa! Viikkokännäreiden määrä on kuitenkin pysynyt 10 prosentin paikkeilla. Luvun pitäisi olla nolla prosenttia! Ja mikä ikävintä, huumeista on tullut arkipäivää.
Tänäänkin sadat tuhannet juopon lapset heräsivät möykky sisikunnassaan, se on takertunut henkitorveen eikä sitä saa nielaistuksi alas. Juopon lapsi on tuskainen ja masentunut. Isä tai äiti tai molemat ovat olleet humalassa ensin viikonloppuisin, sitten myös arkisin, joillakin on ollut viikkojen juomaputkia.
Juopon lapsi yrittää olla vanhemmilleen hyvä ja kiltti, jospa ne sitten olisivat selvin päin. Lapsi ei uskalla kertoa vanhemmilleen tuskastaan. Juopolle ei voi kertoa sellaista, koska juoppo pahoittaisi mielensä. Juopolle on liikaa, kun oma lapsikin syyllistää. Se ahdistaa niin, että pitää lähteä ryyppäämään. Juopon perheessä ei saa puhua suoraan mistään asiasta. Siellä leikitään että kaikki on hyvin.
Kun juopon lapsi menee iltaisin nukkumaan hän pelkää mitä yöllä tapahtuu. Hänen kainalossaan voi olla pikku veli tai sisko, joka pelkää vielä enemmän, joskus niin että tärisee. Koska lapsi ei pysty keskittymään, koulumenestys heikkenee. Koululaisen silmissä on kuva hangessa makaavasta juoposta ja korvissa kaikuu naapurin lasten ivanauru. Lapsi saa huonoja koulutodistuksia ja alkaa pitää itseään tyhmänä, muita huonompana.
Juoppo tarvitsee hoitoa. Älkää kuitenkaan säälitelkö juoppoja, he ovat itsesäälin mestareita. Säälikää juopon lapsia. Antakaa heille hellyyttä, näyttäkää, että on aikuisia, joihin voi luottaa, joiden sylissä lapsi voi tuntea olevansa turvassa ja rakastettu.
Kari Uusikylä 