Suomen uutta hallitusta, jossa on naisenemmistö 12-7, on kehuttu ja pilkattu. Raskauttavaa on ollut naisministerien nuoruus. Ylättävin tuomio tuli oppositiopuolueen naisilta. Hallitusta kutsuttiin ”huulipunahallitukseksi.” Pääministeri Sanna Marin, 34, on saanut kuulla olevansa ”pelkkä kaupan kassa.” Mitä vikaa kaupan kassassa on, varsinkaan, jos on myös maisteri ja kokenut poliitikko.
Tällainen on ala-arvoista ja häpeällistä nimittelyä. Eivät Sipilän hallituksen leiditkään mitään luomuja olleet, maalipurkilla oli käyty, mutta kuka sellaisesta haluaa naisia pilkata! Jopa kristillisdemokraatit ovat langenneet punahuuleen ja silmäluomihomeeseen.
Viron sisäministeri Mart Helme on arvostellut rajusti Suomen hallitusta ja nuorta pääministeri Sanna Marinia. ”Myyjätytöstä on tullut pääministeri ja samalla joistakin muista katuaktivisteista ja lukutaidottomista ihmisistä on tullut hallituksen jäseniä.” Helme epäilee, voiko Suomen hallitus puolustaa maansa etuja, koska se haluaa kostaa ”valkoisille” sen, etteivät punikit pystyneet likvidoimaan Suomea vuonna 1918. Onko teksti nyky-Viron ministeriltä vai onko se kopioitu vanhasta Neuvosto-Viron Pravdasta?
Darwinin aikalainen, sosiaalipsykologi Gustave Le Bon (1841-1931) todisti, että naiset edustavat inhimillisen kehityksen alkeellisempia muotoja. He ovat lähempänä lapsia ja villejä, kuin aikuisia sivistyneitä miehiä. Naisilta puuttuu logiikka ja järkeilykyky, heidän ajattelunsa on epäjohdonmukaista ja harhailevaa. Miesten etevyys ja johtamistaidot edellyttävät, että johtajuus kuuluu luonnostaan heille.
Tiedemiehet väittivät vielä 1800-luvun loppupuolella, että aivojen käyttö vähentää naisten hedelmällisyyttä. Monet antropologit korostivat, että naisten aivot muistuttavat eläinten aivoja, tunnekeskukset ovat ylikehittyneet, mikä on haitallista tehokkaalle aivotoiminnalle. Naisten oli uhrattava älyllinen kasvunsa tunne-elämän voimakkuuden hyväksi. Uskoteltiin, että naisen lahjakkuus on ”äitiyden kahlitsema.”
********
On masentavaa, kun Suomessa jotkut miespoliitikot hyökkäävät rajusti ja epäasiallisesti naisministereitämme vastaan. Eivät naiset ole vielä ehtineet tehdä mitään pahaa, joka veisi Suomea kohti katastrofia.
Haukkumisella on sellainen onneton seuraus, että ajatteleva ihminen voi menettää lopullisesti uskonsa puoluepolitiikkaan ja poliitikkoihin. Onko politiikka aina vain oman edun tavoittelua, onko totuus aina se, joka palvelee minun tavoitteitani? Suomen pitäsi olla ylpeä siitä, että huulipunattomien Soinin ja Sipilän lisäksi Suomessa voi olla muitakin vakaumuksellisia poliitikkoja, jotka haluavat edistää vilpittömästi koko Suomen ja sen kansalaisten hyvinvointia.
Monet suomalaiset miehet voivat huonosti. Ehdotan, että poikien ja nuorten miesten henkisen pahoinvoinnin torjuminen nostetaan hallituksessa todelliseksi kärkitavoitteeksi. ( Pelkkä kärkihanke-hokema ei kuitenkaan merkitse yhtään mitään.) Mieheksi kasvamisessa sekä kodilla että koululla on ratkaiseva merkitys.
Poikienkin pitää saada löytää koulussa oma erityislahjakkuutensa ammattitaitoisten opettajien johdolla. Heitä ei pidä päästää itseohjautumaan ulos yhteiskunnasta säästöjen takia. He tarvitsevat oikeita kasvattaja-opettajia ja miehen malleja.
Toivon, että valtaan päässeet naiset eivät halua kostaa sitä pahaa, mitä naiset ovat saaneet kokea kautta historian. Pilkkaajille voi antaa anteeksi, mutta heidän typeryyksiinsä ei pidä alistua. Nykyhallitus ei ole todiste kommunismin paluusta, pikemmin se on ”amerikkalaisen unelman” (tyhmä ilmaisu sinänsä) näyte. Olen kirjoittanut satoja juttuja, joista on turha hakea sanaa ”tasa-arvo,” koska sana ollut minusta poliittisesti latautunut, olen käyttänyt sanaa ”oikeudenmukaisuus.”
Nyt sanon mielelläni, että Suomi on osoittanut olevansa länsimainen, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen demokratia. On etuoikeus olla suomalainen.
Kari Uusikylä 